Sähköturvallisuuslaki uudistettavana

Sähköturvallisuuslaki uudistettavana

 

Sähköturvallisuuslaki on parhaillaan uudistettavana. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa 2016. Isoja sähköasennusalaa koskevia muutoksia ei ole tulossa, mutta joitain yksityiskohtia tarkennetaan.

• Pisin ja samalla yleisin määräaikaistarkastusväli 15 vuotta on ehdotettu lyhennettäväksi 10 vuoteen.
• Sähkölaitteistoluokituksen yksinkertaistaminen. Laitteistoluokitus on säädösten 'työkalu', jolla määritellään mille laitteistoille tulee tehdä varmennus- ja määräaikaistarkastuksia sekä kunnossapito-ohjelma. Nykyisessä luokituksessa saman rakennuksen tai tehdaskiinteistön sisällä on voinut olla erikoistiloja, joilla määräaikaistarkastusväli on ollut erilainen kuin muulla rakennuksella. Tällaisia vaatimuksia on varsinkin sähköalaa tuntemattomien kiinteistön ylläpidosta vastaavien henkilöiden vaikea hallita. Yksinkertaistetussa luokituksessa kohde tarkastetaan aina kokonaisuutena. Varmuuden vuoksi on kuitenkin säädetty, että kyseiset erikoistilat (lääkintätilat, ex-tilat) tulee aina olla mukana tarkastusotannassa. Samalla Ex-tilojen osalta pölyräjähdysvaaralliset tilat on nostettu palavien nesteiden ja kaasujen rinnalle.

 

Muutoksen tärkeimpänä käynnistävänä tekijänä oli yhdeksän uudistunutta EU:n direktiiviä, joista kolme on nykyisen sähköturvallisuuslain alueella: Pienjännitedirektiivi (LVD), häiriöpäästöjä ja häiriönsietoa koskeva direktiivi (EMC) sekä hissidirektiivi (LD). Direktiiveissä on tarkennettu ja yhdenmukaistettu tuotteiden valmistus- ja toimitusketjun eri osapuolien vastuita ja velvollisuuksia. Teknisiä turvallisuusvaatimuksia tai vaatimuksenmukaisuuden osoittamismenettelyjä ei ole muutettu. Direktiivit tulee saattaa osaksi Suomen ja muiden EU-maiden lainsäädäntöä 20.4.2016 mennessä.
Toinen tärkeä uudistuksen tavoite on lakitekninen: Nykyinen sähköturvallisuuslaki on annettu v. 1996 ja Suomen perustuslaki on uusiutunut sen jälkeen. Nykyinen perustuslaki edellyttää entistä tarkempaa säätämistä jo lain tasolla eikä vasta asetuksissa ja ministeriön päätöksissä, kuten nykyisissä sähköturvallisuussäädöksissä on tehty monen asian osalta. Lakiuudistuksessa nostetaankin monia vaatimuksia lain tasolle, mutta tämä sinänsä ei muuta asiasisältöä.

Sähköturvallisuuslain vaatimukset sähköasennusten rakentamiselle ja käytölle ovat kansalliset, alueelta ei ole EU-direktiivejä. Näiden vaatimusten perusperiaatteita ei ole tarkoitus muuttaa tässä uudistuksessa. Sähkötyöt edellyttävät edelleenkin ammattipätevyyttä ja ns. sähkötyöoikeuksia, pätevyyksien vaatimukset ovat ennallaan, samoin maallikkotyön rajat. Käytön johtaja edellytetään yhä samoille laitteistoille kuin ennenkin. Varmennus- ja määräaikaistarkastukset tulee tehdä samoille sähkölaitteistoille kuin ennenkin. Myös sähkölaitteistojen teknisen rakenteen ja sähkötyöturvallisuuden vaatimukset, joissa määräykset tukeutuvat standardeihin, ovat ennallaan säädöksissä.

Muita valmisteltuja tarkennuksia ovat mm:

• varmennus- ja määräaikaistarkastuksista tehtävistä rekisteri-ilmoituksista luopuminen (liittyy yleiseen normien purkuun), tarkastustarran kiinnitysvelvoite
• ns. varmennusoikeusurakoinnin poistaminen
• tarkennuksia siihen, milloin ei edellytetä täysiä sähkötyöoikeuksia: nykyisten lisäksi mm. sähköautojen voimajärjestelmät, kaapelinkaivuu-urakat, oppilaitosten tilapäisasennukset. Nämä eivät kuitenkaan ole myöskään maallikkotöitä, vaan niille on tietyt kelpoisuusvaatimukset
•  kunnossapidon korostaminen: mm. haltijan vastuu, kunnossapidon yleisvelvoite, määräaikaistarkastuksen sisältö
• vahinkojen korvaus markkinalain mukaan, jos sähköntoimituksen virhe
• sähkötyöturvallisuuden vaatimusten asemaa korostettu yleistentyöturvallisuusvaatimusten lisänä
• opastettu henkilö noteerattu nyt säädöksissäkin, myös muita yksityiskohtia on yhdenmukaistettu SFS 6002:een

Edellä esitetyt muutokset koskevat lausuntokierroksella olleen ehdotuksen sisältöä. On huomattava, että sisältö voi vielä muuttua yksityiskohdissaan.